Kaakkua joka lähtöön

KAAKKUMAAKARINA(kin) OLIS MUKAVA OLLA

 Rantakakku sai sisuksiin "sieni"kakkupohjan, joka on ihan mahtavan kuohkea ja onnistuu aina :)

Laktoosittoman kerman joukkoon laitoin lisäksi laktoositonta maitorahkaa. Päälle pakastimesta mansikoita soseutettuna, jotka sekoitin kaupan lettuhilloon, jolloin makeutta ja mehevyyttä tulee sopivasti.

Minä ruukaan kostuttaa maidolla, joten sekin laktoositonta. 

Tuonne kakun ympärille tarjottimen reunalle laitoin vielä Digestiven muruja, jotka kuvasta puuttuu. Ja yksi ISO puuttuva tekijä on drinkkivarjo, joka piti markkeerata rantavarjoa. Ostinkin eilen kaupasta sellaisia, mutta kun koristelun aika oli niin niitähän ei ollut mistä ottaa...

Lopputulema on kuiteski oikein komea, eikös vain? :)

Voileipäkakut on olleet bravuureitani jo parikymmentä vuotta, nämä ne on aina yhtä hyviä. Minä käytän aina sekä tummaa että vaaleeta leipää, kostutan lihaliemellä, voitelen oikealla voilla ja käytän runsaasti täytteitä. Tämä kakku sai sisälleen italian salaattia, savukinkkua ja herkkukurkkua. Kuorrutan yleensä majoneesillä, mutta äitini on aina kuorruttanut kermalla notkistetulla maksamakkaralla, jaahas, en kyllä osaa sanoa kumpi ois parempaa...

Vuosien varrella olen oppinut hyödyntämään kakkujen jämät ja tässä onkin tehty Haribo-karkkirasiaan jämäkakku. samallalailla kerrokset kuin normisti, mutta leivät on revitty, kostutuksen jälkeen tiivistän leipäkerroksen lusikalla. Sitten vaan päältä painellaan ja jääkaappiin "ässehtymään".

Tumma leipä oli vähissä, niin sitä tietty keskellä ja ylimmäiseen kerrokseen meni päällekkäin kinkkusilppu ja herkkukurkkusilppu, ei se oo niin nöpönuukaa?

Laitan talteen koristeistakin jääneet jämät ja ne vaan jämäkakkupalasen päälle. Töräytät majoneesia kyytipojaksi niin maku on ihan sama kuin juhlissa olevassa kakussa, näky ei ehkä silmiä hivele vaan so what?!

Onni suosii rohkeaa

                                                  Uusi Vuosi ja uudet kujeet.... vai onko?

Tiedän monta ihmistä jotka odottaa aina että vuosi vaihtuis ja alkaa uusi "elämä". Kuitenkin nämä samaiset ihmiset jatkavat samaa rataa, samassa työpaikassa, samoissa harrastuksissa ja saman kumppanin kanssa ja ihan samaa rataa kuin ennenkin. :)

Itse muutaman radikaalin ratkaisun ja irtioton tehneenä voin sanoa että siitä oravan pyörästä ei pääse pois ellei ite tee niitä muutoksia. Siksipä mietinkin välillä omaa elämäntilannettani, olenko onnellinen tässä pari suhteessa, välillä olen ja välillä ahistaa, mutta sehän on normia. Vaakakuppi on kovasti kuitenkin onnellisuuden puolella. Ja juuri sanoinkin miehelleni että aloitettas vähän niinku puhtaalta pöydältä ja suhdettahan pitää myös hoitaa.

Viime syksynä irtisanouduin palkkatyöstäni lopullisesti ja lähdin päätoimiseksi yrittäjäksi. Hulluahan se näinä aikoina on ja esimerkiksi pukeutumisneuvonnan myynti romahti joulukuussa viime vuoteen verrattuna, mutta etsin jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tienata leipä pöytään. Mutta olen itseni "herra" työelämässä, toisena päivänä töitä on ympäripyöreitä päiviä, toisena päivänä ei ole yhtään. Olenkin miettinyt hakevani lisäduunia, jotta jotain "varmaa" tuloa on joka kuukausi. Ajat on kovat yrittäjälle, täytyy sanoa.

Mutta muutoksia on elämässä on vaan tehtävä, jos haluaa elää haluamaansa elämää ja olla sen ihmisen kanssa jota sydän rakastaa. Tiedän monta onnetonta, jotka jatkavat hamaan tappiin onnettoman läpi elämänsä, onko se sen arvoista? Olla joku muu kuin  mitä on? Olla ihmisen kanssa, joka ei herätä tunteita ollenkaan? Tai hinkata sitä samaa työpaikkaa, jonka oven aukaisukin itkettää? Sitähän voi kysyä vaikka jotain vaihtelevampaa tehtävää sieltä töistä?

Minun Uuden Vuoden lupaus itselleni on tutustua lähemmin itseeni ja siihen minä-minä maahan. Aloitan jonkun oman harrastuksen, hoidan itseäni paljon paremmin kuin aiemmin ja sysään kotihommia myös muille perheemme jäsenille. Sen minä itselleni lupaan, olla onnellinen <3

Mukavaa alkanutta Vuotta kaikille ja muistakaa että se muutos lähtee itsestä, ei kenestäkään muusta!

elämää eläen,
Päivi